Sähkön toimitusvarmuus

Taajamissa sähköverkkoa on asiakasta kohti vähemmän kuin maaseudulla ja sähköverkko on suurelta osin kaapeloitu maan alle. Tämän vuoksi sääolosuhteille alttiita vikapaikkoja on vähemmän ja sähkökatkoja esiintyy suhteellisen harvoin.

Tyypillisimmin maakaapeleita vaurioittavat maankaivutyöt, jolloin vika koskee yleensä suurta asiakasjoukkoa. Maakaapelin korjaus kestää huomattavasti pitempään kuin ilmajohtoverkon korjaus. Siksi maakaapeliverkko rakennetaan rengasmaiseksi, mikä nostaa kustannuksia. Yksittäisen maakaapelivian korjaus myös maksaa enemmän kuin ilmajohtovian korjaus.

Sää vaikuttaa toimitusvarmuuteen maaseudulla

Haja-asutusalueilla ja pienemmissä maaseudun taajamissa laajoja alueita palveleva keskijänniteverkko on rakennettu ilmajohtoina.

Maaseudulla sähköntoimituksen keskeytys voi johtua useista syistä. Keskeytyksiä aiheuttavat ukonilmat, laiterikot, kovan tuulen tai tykkylumen sähköjohdoille kaatamat puut, jännitteisiin osiin joutuneet vieraat esineet kuten puunoksat tai pieneläimet ja linnut. Oravat juoksevat mielellään pienjänniteilmakaapeleita pitkin ja päätyvät muuntajan kannelle kohtalokkain seurauksin. Lämpimälle muuntajakannelle kertyneet hyönteiset taasen houkuttelevat pikkulintuja aterialle yhtä huonoin seurauksin.

Verkostoon rakennettu automaatio hoitaa ohimenevät viat, jotka näkyvät asiakkaille lyhyinä puolen sekunnin tai yhden minuutin katkoksina. Tänä lyhyenä jännitteettömänä aikana esimerkiksi puunoksan aiheuttama valokaari ehtii sammua.

Pienjänniteverkon vioista automaatio ei tee hälytystä valvomoon, vaan tieto viasta saadaan asiakkailta. Pienjänniteverkon vioista osa johtuu asiakkaan laitteissa olevasta viasta. Yksittäinen pienjänniteverkon vika koskee vain muutamaa asiakasta.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä

Viat ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti ilmastollisista syistä. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sään ääri-ilmöitä ja niiden aiheuttamia sähkökatkoja etenkin metsä- ja vaara-alueilla. Myrskyjen lisäksi puita taivuttavat johdoille lumikuormat ja jos maa ei routaannu talvella, puut kaatuvat herkemmin linjojen päälle. Ilmaston muuttumisen seurauksiin varaudutaan samoilla keinoilla kuin sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen muutenkin. Tärkeimpiä keinoja ovat taajamissa maakaapelointi ja haja-asutusalueilla puuston raivaus johtokaduilta ja uusittavien johtolinjojen siirto teiden varteen.

Kaikkiaan E.ONilla on sähköjohtoja noin 12 700 kilometriä ja yhtä sähkönkäyttäjää kohden 226 metriä, kun koko maan keskiarvo on 115 metriä. Keskijänniteverkosta valtaosa on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talvella lumikuormille. Johtokatuja raivataan vuosittain noin tuhat kilometriä. Puuston kasvuolosuhteiden mukaan raivausväli on 7-10 vuotta. Lisäksi laajoja alueita palvelevia keskijännitejohtoja on siirretty määrätietoisesti teiden varsille koko 2000-luvun ajan.